Lomapäiväkirja jatkuu, vihdoinkin! Suomeen ollaan tultu takaisin jo reilu viikko sitten, aargh. Silloin Palmassa oli muuten aamu kahdeksan aikaan lämmintä +25. Mitä se on täällä aamuisin, nollassa? (taidan vähän liioitella? mutta kuitenkin, eheh..). Vähän sopeutumista on taas vaatinut tämä töihin ja arkeen paluu. Mä en vaan tykkää kylmästä... Olisin niin tyytyväinen Kalifornian auringon alla =)
No mutta, matkapäivyriin siis: Budapestissa hengailun ja festaroinnin jälkeen hypättiin junaan ja kohti Prahaa. Reilu kuusi tuntia junassa sujui kohtalainen nopsaan. Enimmäkseen nukkuessa, sillä pienimuotoinen flunssa alkoi tehdä tuloaan... Lueskelin myös matkalla kasan lehtiä, joita on ihan huippua ostaa ulkomailta kun ne ei maksa juuri mitään siellä. Parhautta.
Kesäinen Praha otti meidät vastaan jonkun sortin helleaallolla, tai siltä se tuntui matkalaukkua roudatessa ja hotellia etsiessä. Energia tasot riitti just iltapalan hakuun ja kuuman teen ja finrexin ryyppäämiseen. Ei hitto, ajattelin koko ajan. Huomenna Foo Fightersin keikka ja minä kipeenä(kö)?! wtf.
Fiilikset Prahasta olivat muutenkin vähän pöh, tiedä sitten vaikuttiko siihen tämä flunssa niin paljon, mutta aivan hurjasti kaupunki on muuttunut sitten viime käynnin, josta on aikaa jo varmaan 10 vuotta. Kaupungista oli tullut sellainen mini-jenkkilä, ja mielestäni se ei sovi oikein eurooppalaiseen vanhaan kaupunkiin. En ehkä osaa selittää, mutta paljon se oli muuttunut.
Kaupungin historialliset kohteet tietysti olivat ennallaan, ja niitä jonkin verran jaksettiin käydä kiertelemässä, mutta täytyy sanoa että kipeenä olo lomalla sucks!
Ja valitettavasti O2-areenalla ollut Foo Fightersin keikkakaan ei ollut sitä parasta. Voitteko uskoa että areena-keikka ja ei screenejä lainkaan. Voih yhyyy.. Olisin niin toivonut olevani kaksimetrinen tai vähintääkin Lady Gaga korkkareissa. Musiikillisesti bändi tykitti entiseen malliin melkein sen pari tuntia mitä yleensäkin. Mutta olisin toivonut myös näkeväni jotain. Meillä oli siis kenttäliput, joita yleensä suosin. Ei olis tällä kertaa kannattanut. No mutta, tuudittaudun aina siihen että olen nähnyt Foot Ta-vas-ti-al-la aivan lavan vierestä, joten mulla on aina se. Ja olen toki nähnyt tämän lempparibändini jo monta muutakin kertaa, kaikkiaan nyt viidesti. Eikä tämä voinut jäädä viimeiseksi :) Dave sitä paitsi sanoi että näiden parin euroopan keikan jälkeen he palaa takaisin Caliin tekemään levyä, hiphei jeee!
Mutta kaikesta oppii, ei siis enää O2 areena ja kenttälippuja ;-)
Prahasta koitettiin muuten vaan oikeastaan selviytyä, parantua, levätä. Haettiin take-awayta hotellille ja kaikki saatavilla olevat flunssalääkkeet kehiin. Edessä odotti nimittäin yölento kohti aurinkotuoleja Mallorcan-saarelle. Luotan aina että aurinko parantaa... Siitä lisää seuraavassa.
Onko teillä minkälaisia kokemuksia Prahasta?
ps. Nyt reissun jälkeen kun katselen näitä kuvia, niin aika sissisti sitä on silti jaksanut olla ja kuvata, näemmä. Ja ei tuo Prahakaan nyt niin pahalta enää tunnu. Kiitos Praha, kiitos FF.
