Road Trip alkakoon ja nokka kohti Lake Tekapoa

Kun viimein saatiin meidän campervan allemme Christchurchin lentokentän läheisyydestä, otettiin heti suunta takaisin eteläsaaren keskiosaan, josta olimme juuri pari päivää aikaisemmin bussilla saapuneet. Näimme nimittäin bussimatkalla upean Lake Tekapon ja se toimi meidän ensimmäisenä stoppina campervan elämällemme. Eikä kyllä yhtään pöllömmistä maisemista aloitettu, vai mitä sanotte?







Aluksi vasemmanpuoleinen liikenne tuntui hurjalta, mutta yllättävän nopeasti sitä tottui tulkitsemaan, ihan näin apukuskin penkiltäkin. Ajaminen Uudessa-Seelannissa on siinä mielessä helppoa, koska tieliikenne ei ole kauhean monimutkaista. Pelkällä perinteisellä kartallakin pärjäisi varmasti oikein hyvin, mutta meillä sisältyi autonvuokraukseen myös gps-laite, joten suunnistettiin sen avulla eteenpäin. Tykkään tosin itse aina kartoista, ja suunnistankin mieluusti niiden avulla.





Lake Tekapo on huikean kaunis turkoosin sävyinen järvi, jota sitäkin koristaa vuoret upeasti. Pieneltä kylältä löytyy useita leirintä- ja muita majoituspaikkoja. Aika huippua, että näissä maisemissa voi tosiaan yöpyä muutamalla kympillä. Auringon laskettua, jäätiin hampaidenpesureissulla vielä ihastelemaan tähtiä, joita näkyi tummalla taivaalla ennätyksellinen määrä. Aivan leirintämme vieressä, Lake Tekapolla, ihan tuossa leirintämme vieressä sijaitseekin observatorio.
Happy camperit selvisivät ensimmäisestä karavaanariyöstä, ja miksipä ei olisi selvitty. Nukutti oikein makoisasti ja näihin maisemiin oli mukava herätä.
Ajattelin, että voisin tehdä kokonaan oman postauksen autoilusta ja campervaneista yleensäkin Uudessa-Seelannissa, kun niitä nyt tuli tutkittua jokunen yritys läpi. Kiinnostaisiko sellainen?


Eng // Our NZ Road Trip begins, yay!
 
------
Majoitus:
Lake Tekapo Motels and Holiday Park, 1 yö, N. 30 Eur

By 6 kommenttia
Tunnisteet: , , , , , , ,

Tuhoa ja nousua Christchurchissa

Uudessa-Seelannissa mitataan vuosittain yli 10 000 maanjäristystä. Suurinta osaa näistä ei tavallinen ihminen edes arjessa huomaa. Mutta vuoden 2011 maanjäristystä ei varmasti hevillä unohda kukaan. Se tapahtui Christcurchissa, Uuden-Seelannin toiseksi asutuimmassa kaupungissa, helmikuun 22. päivä. Tuona päivänä 185 ihmistä kuoli kohtalokkaassa maanjäristyksessä.

Tuhoa ja nousua Christchurchissa

Nuo neljän vuoden takaiset hirvittävät tuhot ovat osittain edelleen nähtävissä katukuvassa. Näky on todella kurja. Osittain kaupunki näyttää autioituneelta. Ja eipä sillä, kaupungista muutti paljon asukkaita pois jälkijäristyksen pelossa.



Me saavuimme Christchurchiin perjantai-illasta bussilla Queenstownista. Vastassa meitä odotti lähes hiljainen, autioituneen näköinen kaupunki, upealla auringonlaskulla. Keskustaa tai minkään näköistä muuta ostoskeskittymää ei nopealla vilkauksella ollut helppoa havaita. Tarkoituksemme oli käydä illallisella, ennen varaamamme motelliin menoa. Ja kyllä, luit aivan oikein, motelliin. Christchurchissa, kuten myös Queenstownissa kaikki majoitusmuodot olivat aivan täynnä. Tämä motelli oli ainoa oljenkortemme ja senkin olimme saaneet varattua vain yhdeksi yöksi. Löysimme kuitenkin ruokaravintolan pitkän etsimisen jälkeen, kun löysimme ihmisen kadulta keneltä sellaista kysyä. Tosiaan tuntui, että juuri ketään ei ollut edes liikenteessä kaupungilla. Paikka tuntui hieman aavemaiselta.

Mutta Christchurchin taika piileekin siinä, että ne paikat pitää vaan löytää. Nimittäin mekin löydettiin sitten vinkistä aivan ihana ravintolakeskittymä talojen sisäpihalta. Mutta vaikea sitä oli ulospäin tulkita niin viihtyisäksi ravintolakortteliksi. Sieltä saimme kuitenkin maittavan iltapalan ja voimia parin kilometrin kävelyyn reppujen kanssa motelliimme. Taksejakaan tässä kaupungissa ei liiemmin näkynyt.





Seuraavana päivänä meitä odotti ensinnäkin hurja helle ulkona, sekä pattitilanne minne majoittua seuraavaksi yöksi, koska saisimme vuokra-automme vasta seuraavana päivänä. Voi että kirosin sitä, että emme olleet hoitaneet näitä jo kuukautta kahta ennakkoon. Mutta emme vaan olleet ja piti siis pelata niillä korteilla mitä jäljellä oli. Motellin omistajanainenkin jeesasi meitä ja soitti tuttuihin motelleihin, mutta kaikki paikat olivat aivan tupaten täynnä. Tähän oli nyt Kiinalaisen uuden vuoden lisäksi syynä Maorien vuosittainen festivaali kaupungissa, sekä kriketin maailmancup-kisat. Mietittiin jopa vaihtoehtoa viettää yö lentokentällä, mutta kentän sivuja tutkiessani siellä korostettiin että sinne ei ole asiaa, mikäli sinulla ei ole näyttää lentolippua, josta selvästi käy ilmi, että lentosi on aikaisin aamusta. Joku muukin on ilmeisesti miettinyt joskus samaa… Jouduttiin siis törsäämään taas aikalailla ja varaamaan huone kaupungin keskustan uudesta Ramada-hotellista, jossa ainoa huone kulki nimellä Studio Home. 

No, perille päästyämme meille selvisi että hotelli on avattu vasta kuukausi sitten ja meidän huoneemme sisälsi keittiöstä lähtien pesukoneet, kuivausrummut, pesuaineet, kaiken. Huoneeseen päästyämme päätin, että jään asumaan sinne. Siksi päiväksi, emmekä kyllä poistuneetkaan paikasta vasta kuin ennen aamua. Pyykkikonekin pyöri pitkin yötä koko rahan edestä, hahaha. Eli loppuviimein, ei harmittanut juurikaan tuo rahan menetys, vaikka kirpaseehan se aina.

Meidän Ramada hotellin ikkunasta näkyi muuten tuo Ami Stadion, jossa Foo Fightersin pojatkin olivat vasta esiintyneet vain joitain viikkoja aiemmin. Tiesinhän minä heidän keikkakalenteriin tutustuneena sen, mutta ei millään ennätetty nyt samaan paikkaan Uuden-Seelannin toureella. Täytynee odotella vaan kiltisi kesäkuun loppua ja Belgian Rock Werchteriä.




Christchurch oli mielenkiintoinen. Kaupungin uusi keskusta Re:Start koostuu värikkäistä konteista, jotka kätkevät sisälleen kahviloita, kauppoja ja ruokakojuja. Ehdottoman tärkeässä roolissa ovat mielestäni nämä värit, joista todella tajuaakin sen, miten paljon ne vaikuttavat kaupunkimiljöseen.
Menisinkö kaupunkiin uudelleen? No rehellisesti sanottuna, en kokenut että siellä olisi hirveästi tekemistä, mutta en myöskään voi sanoa etteikö se olisi näkemisen ja kokemisen arvoinen. Kaupunki tarvitsee varmasti jokaisen turistin, ja menemällä sinne autat välillisesti kaupunkia toipumaan.

Eng // Christchurch after horrible earthquake (2011).

----------
Majoitus
Avalon Court Accommodation, 1 yö, 85 eur
Ramada Christchurch, 1 yö, 141 eur
By 6 kommenttia
Tunnisteet: , ,

Queenstown Hill haikki

Queenstownissa vierailevan kannattaa ehdottomasti varata pari-kolmetuntia tähän kaupungista ylöspäin lähtevälle Queenstown Hill Walking Trackille, sillä lupaan ja vannon että maisemat kukkulan laelta ovat huikeat. 
Meillä suoritukseen kului kolme tuntia ja olimme varautuneet eväillä mukaan. Vaikka alhaalla kylässä olikin paikoitellen viileää, niin kyllä tällä haikillakin pääsee ihan kuntoilemaan ja hikoilemaan. Nousu on aika pitkä ja siitä pohkeet kyllä muistuttivat seuraavina päivinä. Mutta eväät maistuivat kukkulan laella niin hyviltä ja maisemat olivat huikeita... joten annetaanpas niiden puhua.



Walking Trackille on selkeät ohjeet kylältä ja niitä seuraamalla on helppo päästä perille. Maasto on helppokulkuista leveää metsätietä.






ps. Ei muuten kannata huolestua siellä ruudun toisella puolella, miten hurjalta tämä kallionkielekkeen reunalla istuminen varmasti näyttää. Se tosiaankin vain näyttää siltä. Aika cool silti, vai mitä? Piti ottaa tilanteesta kaikki irti. Oikeasti tuosta meidän eväspaikkanakin toimineesta kivenmurikasta ei ollut monenkaan metrin tasaiselle pudotus. Ei siis huolta, ei täällä ihan kaikkea järkeä olla vielä menetetty :)

 
Eng // If you are ever in Queenstown in New Zealand, take a Queenstown Hill Hike. Views are really amazing!
By 4 kommenttia
Tunnisteet: , , , , , ,

Söpö Queenstownin kylä

En ehkä keksi parempaa paikkaa aloittaa tutustumista tähän uuteen ihmeelliseen maahan, kuin mitä Queenstown meille tarjosi. Kuten jo aikaisemmin kerroin, niin jo lentokoneella laskeutuessamme näimme vuoren huippujen lomasta koneen ikkunasta myös lampaita pelloilla. Perillä meitä odotti huikea aurinkoinen keli ja sininen taivas valkoisine pilvihattaroineen. AIka klassinenhan se maisema kieltämättä oli ja sitä haukottiin kyllä ihmeissämme koko matka lentokentäbussissakin.
Ensimmäinen päivämme Queenstownin kylässä oli mukavan lämmin ja aurinkoinen, mutta heti auringonlaskiessa iski kylmän väreet ja mennä päräytin matkamuistomyymälästä ensimmäisen pipon minkä löysin. Nainen kassalla sanoikin, että tänään on ollut todella kuuma päivä, että tänään pipolle ei olisikaan käyttöä. Ajattelin jo siinä vaiheessa, että meillä taitaa olla eri käsitys kuitenkin kuumasta. Olinhan kuitenkin pipo ostoksilla ja ei ulkona nyt ihan rilluttelu kelit sentään ollut. Jo seuraavana päivänä minulle tuli pipolle käyttöä, vaikka ihmettelenkin samaan aikaan kovasti paikallisten kesäisiä asuja siinä kylmyydessä(!) En tiedä onko Aasian lämpö tehnyt tepposet ja kaikki alle +25 lämpötilat tuntuivat jäätävälle vai onko nämä ihmiset tehty eri tehtaalla kun meikäläinen... Minä pipo päässä ja paikallinen shortseissa ja topissa. Hhhrrrrr... Lisäyksenä ehkä vielä, että en lainkaan ollut ainoa turisti katukuvassa joka oli tykännyt pukeutua lämpimämmin ja se lohdutti minua. Ja nämä maisemat, huh huh!




Aurinkoiset mutta kolean kirkkaat päivät soljuivat pienessä kylässä mukavasti. Tosin koin olevani vain syväjäässä kaikkialla ja olikin suorastaan hassua Aasian tukahduttavan helteen jälkeen olla kylmissään. Missähän sitä sitten olisi ideaali olotila, kysyn vaan..? Oman pippurinsa soppaan toi toki se, että kerta toisen jälkeen saimme kieltäviä vastauksia autonvuokrauksesta ja sen lisäksi jouduimme vaihtamaan majoitusta Queenstownissa jokaisen yön jälkeen paikasta toiseen. 
Koska olimme ennakkoon varanneet vain yhden yön kaupungista, jonka jälkeen kuvittelimme pääsevämme jo campervan elämän makuun, mutta ei sitten päästykään KOSKA se sama Kiinalainen uusi vuosi! Jonka johdosta kaikki majoitukset satojen kilometrien säteellä olivat täynnä. Ja sama koski myös autonvuokrausta. Oltiinkin päivä pari vähän hukassa, että mitäs hittoa nyt!? Jos muuten jotain opin helmikuusta ja Aasiasta sekä Oseanista reissaamisesta, niin sen, että jos aion reissata täällä päin palloa Kiinalaisen uuden vuoden aikaan, teen varaukset etukäteen. Täällä ei tosiaan enää onnistunut se, mikä niin helposti Aasiassa ja ihan vaikkapa Amerikassakin onnistuu, että astelee vain hotellille ja kysyy vapaita huoneita, tai varaa ne edellisenä päivänä netistä. Kaikkien majoituspaikkojen kyltit huusivat neonvaloin ”No vacancy”. Jotenka hypittiin siis aamu toisen jälkeen silmät ristissä majapaikasta toiseen. Nippelitietona muuten, että näemmä maan tapana on, että check-out on aamulla aina kello 10. Varsinainen aamuvirkun riemu idea!




Queenstownin maisemat eivät kuitenkaan pettäneet ja ne piti mielen vireänä. Toinen asia mikä hoksattiin aika nopeasti, oli se että Uusi-Seelantilaiset näemmä syövät vain hyvää ruokaa. Emme ole tähän päivään mennessä saaneet vielä missään huonoa ruokaa. Nam sentään! Pipo lämmitti mukavasti siis korvia ja hyvä ruoka masua. Hosteillessa olikin sitten vähän kylmä öisin, mutta onneksi olin pakannut mukaan äidin neulomat villasukat. Terkkuja siis äipälle!
Niin, ja jos saa vielä vähän valittaa, niin sekään ei kyllä riemastuttanut, että sinä aamuna kun lentomme oli Uuteen-Seelantiin, niin heräsin Australiasta silmä aivan ummessa ja rähmivänä. Näytin siis aivan silmäpuolelta ensimmäiset pari päivää, mutta sitten silmä alkoi olemaan jo parempi, joskaan ei välttämättä edelleenkään aivan normaali. Nyt katson vielä muutaman päivän tilannetta ja painelen kyllä taas lekurille. Sillä eihän voi olla normaalia, että silmät reistailee noin...yhyyyy.





Hauska juttu muuten tapahtui ensimmäisen hostelliyömme jälkeen kun olimme respassa luovuttamassa huonettamme ja jäimme aulatilaan hengailemaan ja nettiin etsimään seuraavaa majoitustamme. Kuvausryhmä marssi paikalle ja toivoi meitä kuviin ikäänkuin näyttelemään hostellin asiakkaita (no, sitähän toki olimme juuri olleet, mutta...). Varmistin vielä kuvienluovutuspaperia allekirjoittaessa, että ovatkohan he ihan varmoja että me näytetään niin nuorilta kuin he haluaa hostelli imagoonsa? Se ei vissiin ymmärtänyt sitä vitsiä... Hah, mutta nähtäväksi jää päivittyvätkö meidän ja mun silmäpuolikuvat ikinä hostellin nettisivuille. Pitääkin käydä kohta tarkistamassa...

Viimeinen yömme Queenstownissa oli vähän pakko valinta, siltä osin koska kyseinen hotelli tuntui olevan ainoa vapaana oleva majoitus koko kaupungissa. Katsottiin AirBnB:stä lähtien kaikki, siis kaikki. Ja tämä oli ainut ja valitettavan kirpsakan hintainen. Jouduttiin siis ottamaan hieno 4-tähden hotelli ja venyttämään kukkaroamme aikalailla. Mutta onneksi saatiin melkein puolet hinnasta pois, kätevän hotels.comin Rewards-palkintoöiden kautta. Sen jälkeen hinta ei enää niin kamalasti kirpaissut. Mutta, tadaa! Nyt seuraa tunnustus, oikeastaan en voi kyllä kuin myhäillä miten mahtavaa se ja luksusta se olikaan. Kolmen hostelliyön ja jaetun kylpyhuoneen jälkeen tämä prinsessa oli aika onnellinen omasta isosta hotellihuoneesta. Ja kun maisemat ikkunoista oli tätä luokkaa, niin why not.



Hotelli jätti ylihyvät fiilikset koko kaupungista, kun otettiin aamulla seuraavaksi suunnaksi Christchurchin kaupunki, jonne lähdimme bussilla, koska saimme tiedon että siellä odottaisi yksi campervan meille vapaana, yay! Mutta tosin vasta parin päivän odottelun jälkeen. Mutta koska Queenstownissa kaikki oli täyttä, ajateltiin riskillä vaihtaa maisemaa lähemmäksi autoa.

Queenstown on muuten oikea adrenaliinin pääkaupunki. Siellä löytyy tekemistä ja nimen omaan kaikkea hullua tekemistä laidasta laitaan. Kyseessä ei siis suinkaan ole mikään uinuva kyläpahanen vaan todella action pitoinen paikka. Pitkin päivää taivaalla liitelee kymmeniä riippuliitäjiä, on koskenlaskua, benjihyppyä, tandemhyppyjä, trekkausta, maastopyöräilyä, vesiurheilulajeja, kaikkea.
Itse tyydyttiin suosiolla vain haikkaamaan suosittu Queenstown Hill Walking Track, jossa riitti kolmeksi tunniksi hikoiltavaa ja aivan huikeat näköalat yli kaupungin. Teenkin siitä teille oman postauksen seuraavaksi, nimittäin maisemat kukkuloiden laelta olivat mielettömät...Wo-hou!

Ps. Queenstownista löytyy paljon hyviä ruokaravintoloita. Me emme saaneet missään ainakaan muuta kuin loistavaa ruokaa. Ensi silmäykseltä hintataso tosiaan tuntuu aika korkealta, mutta jälleen kerran, kun tullaan Aasiasta, niin kaikki tuntuu hintavalle. Ja niin, yhteen ravintolaan Queenstownissa tuntui kiemurtelevan jono aivan koko ajan. Paikka paljastui Fergburger:ksi ja pitihän se testata! Palkitsimme siis itsemme yksi päivä haikkauksen jälkeen ja jonottelimme itsellemme burgerit. Ja että kannattiko? Voi pojat kyllä! Lämmin suositus siis tälle mättöpaikalle. Siellä oli muuten yksi suomalainen tyttö töissä. Tunnisti Sanna-nimen tilaukselta ja moikkasi.

Eng // Queenstown in New Zealand was propably the best ´first touch´ of this country. We really liked it!


------
Majoitus: The Black Sheep Backpackers, 1 yö, 53 eur
Majoitus: Pinewood Lodge, 1 yö, 60 eur  
Majoitus: Copthorne Hotel And Resort Queenstown Lakefront, 1 yö, 74 eur 
Majoitus: Avalon Court Accommodation, 1 yö, 85 eur   
By 11 kommenttia
Tunnisteet: , , , , , ,

Pikku teaseri Uuteen-Seelantiin

Me ja campervanimme kuljetaan täällä pitkin Uuden-Seelannin teitä. Ja voin kertoa, että maisemat ovat huikeita! Suorastaan henkeäsalpaavia. Välillä pitää kyllä vetää pipoa syvemmälle ihan kylmän sään ja tuulen viiman vuoksi ja välistä saa ihan höllätä helteen ansiosta. Ollaan Uudessa-Seelannissa. Maassa, josta en ikinä ikinä ikinä olisi kuvitellut että se tempaisee näin mukaansa.

Ajattelin, että on vähintäänkin reilua jo täällä bloginkin puolella raottaa minkälaisissa maisemissa me täällä oikein mennään ja missä. Tässäpä siis pieni tiiseri ja aloituspostaus Uudesta-Seelannista. 
Etelä-saaren olemme nyt kiertäneet, siinä ajassa mikä meillä oli käytettävissä (päivää vajaa kaksi viikkoa) ja tässä meidän käydyistä kohteistamme etelästä kartta. Toivottavasti se auttaa hahmottamaan reissuamme täällä ihmemaassa. Jokaisesta kartassa mainitusta kohteesta on siis tulossa tarkempi oma postauksensa jahka ennätän käydä nämä kaikki sadat ja tuhannet kuvat läpi, joita täällä on tullut lauottua. Harvinaisen kuvauksellinen maa, täytyy sanoa! Ja ai niin, tämän kartan ulkopuolelle mahtuu vielä monen monta paikkaa ja notkoa, joista varmasti ajan kanssa tulen tekemään vielä extranostoja. Mutta lähdetään näillä liikkeelle, ok?


Meidän kelpo campervanimme on ollut siis kotina meille lähes koko aikamme täällä. Sen saaminen tosin oli ison työn ja tuskan takana, ja jouduimmekin hakemaan sen aivan toisesta kaupungista, mutta siitäkin lisää myöhemmin. Ollaan oltu oikein tyytyväisiä menopeliimme ja vaikka emme ole sille vielä(kään) nimeä antaneet, niin se on meille erittäin rakas kaara jo tässä vaiheessa. Kilometrejä olemme tahkoneet jo toista tuhatta ja lisää olisi vielä jokunen edessä täällä pohjoissaarella, jonne juuri lautalla siirryimme. Mennään nyt kuitenkin pintaraapaisuna siihen, mitä eteläsaarelta on pian blogissa luvassa.


Queenstown I Queenstown oli kaiketi kaikkein paras ensikosketus tähän maahan. Tai toimi ainakin meikäläisiin aivan sata-nolla. Jo lentokoneesta katseltiin (vähän kauhulla!) kuinka laskeuduttiin lähes lentokoneen siivet vuorenhuippuja hipoen hulppean vuorimaiseman keskelle. Horisontissa näkyi paljon peltoja, lampaita ja vuoria. Queenstown vaikutti todella viihtyisältä ja mukavan vilkkaalta pikkukaupungilta huikeilla järvi-vuori-combo maisemilla. Yksi lemppareistani, ehdottomasti.



Christchurch I Järkyttävän tuhoisan maanjäristyksen vuoden 2011 alussa kokenut Christchurch toipuu yhä kokemastaan. Rakennustyömaita on pitkin kaupunkia, mutta myös edelleen katukuvassa näkyy maanjäristyksen hetkeen jääneitä sortuneita rakennuksia. Kauheuden keskellä, kaupungin keskusta on alkanut rakentua uudelleen värikkäistä konteista ja kaupungista todella huokui uudelleen yrittäminen ja nouseminen sekä innovatiiviset ratkaisut. Ruman kaunis kaupunki, kuten sanon aina yhdestä suosikistani, Berliinistä.




Lake Tepako I Tämä turkoosinvärinen Tekapon -järvi oli meidän ensimmäinen kohteemme kun saimme campervanin allemme ja päästiin Road Tripin makuun. Oli aika huikeaa yöpyä leirinnässä näissä maisemissa. Ei valittamista.





Mt Cook I Lähdettiin kurkkaamaan miltä Mount Cookin vuori näyttäisi, mutta kyseisenä päivänä kaveri oli verhoutunut pilvien taakse piiloon. Mutta eipä sillä, matkalla sinne saimme ihailla huikeita jylhiä maisemia. Ei todellakaan hukkareissu!


Wanaka I Tämä pieni söpö kylänen rakentuu myöskin Wanaka-järven ympärille, joita reunustaa kauniisti vuoret ja meidän visiittimme aikana, matalalla roikkuvat pilvet. Wanakassa yövyttiin sopivasti Mount Cookin vierailun jälkeen ja matkalla pidempää ajoa kohti etelää. Wanakasta löytyy hyvin palveluita ja tällä Road Tripillämme suosikki ruokakaupaksi muodustunut New World. Iso suositus, kummallekin!

Nugget Point I  Tieto siitä, että Nugget Pointissa saattaisi nähdä pingviinejä, ajoi meidät tänne saaren eteläkärkeen. Eikä reissumme ollut lainkaan turha. Nimittäin meitä lykästi samoin tein kun parkkipaikalta lähdimme kävelemään kohti pingviinirantaa. Siellä ne pienet vaakut keikkuivat merestä nousten kohti rantakivikkoa. Aaaawww… Tästä lisää myöhemmin, jos vaan maltatte odottaa.



Curio Bay I Curio Bayn huikeisiin maisemiin saavuttiin siitä syystä, kun saimme eräältä pariskunnalta Surat Bayn rannalla vinkin, samalla kun ihmettelimme parinkymmenen metrin päässä olevia merileijonia, että täällä voisi uida delfiinien kanssa. Siis whaat! Siispä siksi Curio Bay. Periltä löydettiin ylisöpö leirintäalue pingviineineen, merileijonineen, surffikouluineen ja delfiineineen. Paitsi että lykästiköhän meitä delfiinien kanssa?



Kaikoura I Kaikoura sen sijaan valikoitui kohteeksemme valaiden vuoksi. Täällä noita merten jättiläisiä voi bongata hintavien risteilyjen muodossa tai sitten ihan vain kokeilla onneaan rannoilta käsin. Kaikouran ympäristö on todella kaunista, mutta myöskin näemmä todella tuulista. Silti peukut pystyyn tälle surffihenkiselle pikkukylälle ja pipoa syvemmälle korville.

 
Terkkuja siis tien päältä täältä ihmemaasta! Tänään huristellaankin pohjoissaaren itärannikolle ihmettelemään beachimaisemia. Oletuksena, että nekin ovat tietysti ihan huikeat! Kaikki vinkit meidän loppusuoran Uusi-Seelanti osuudelle ovat oikein tervetulleita. Ja samalla kiitänkin jo kaikista tähän saakka tulleista vinkeistä. Jatkamme siis campervaneilua vielä lauantaille saakka, jolloin palautetaan auto Aucklandiin, jonne jäämme muutamaksi päiväksi.
Jo sanomattakin selvää, että niin moni asia jää näkemättä, tekemättä ja kokematta tässä maassa, mutta onpahan hyvä syy palata..? Ihan huikea kokemus on ollut kuitenkin jo tähän saakka. Kiitän.


Eng // Here´s a little sneak peek from our Road Trip here in New Zealand. Oh, it´s so beautiful here!
By 4 kommenttia
Tunnisteet: , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)