Koalabongausta kauniissa Noosassa

Matkalla Brisbaynesta kohti pohjoisessa olevaa määränpäätämme, Whitsunday Islandsia, pysähdyimme myös yhdeksi yöksi Noosaan. Brisbanen ja Whitsundayn välinen matka on yli 1000 kilometriä, joten emme ihan yhteen soittoon halunneet ajaa tätä matkaa. Muutenkin parin pysähdyksen taktiikalla matka taittui oikein raittoisasti. Vinkin Noosassa pysähtymiseen saimme itseasiassa Byron Bayssa ollessamme matkatoimiston kaiffarilta, jolta varasimme meidän purjehdusretken Whitsunday Islandsilla. Kerroinkos jo, että tosiaan mentiin purjehtimaan Australiassa? Ainakin Instagramia seuranneet ovat nähneet kuvia purjehdukseltamme Valliriuttojen eteläpäässä. Haluttiin jollain tapaa kokea ja nähdä Iso Valliriutta ja päädyttiinkin sitten aikalailla extemporee 4 päivän purjehdukselle. Siitä syystä teimme matkaa kohti pohjoista ja tässä matkanteon vaiheessa muuten viimeistään sitä tajuaa kuinka suuri ja valtava maa tämä Australia on.



Noosa oli kohteena vähän kuin kovasti tykkäämäni Byron Bay, mutta pienellä omalla luksustwistillä. Sen huomasi kauppojen tarjonnasta ja hienojen ravintoloiden määrästä. Siltikin, täällä myös riitti nuoria ja surffihenkisiä ihmisiä yhtä lailla.
Harmiksemme meidän Noosan visiitin aikaan sää oli vain vähän kehno ja välistä jopa sateinen. Onneksi sadetta oli hyvä pitää istumalla juuri avatussa Betty´s Burgers -ravintolassa. Sain myös myöhemmin toisen ravintolavinkinkin, Cafe Le Monde, kaverilta joka on itse työskennellyt siellä.


Yksi aikalailla must-jutuista Noosassa on visiteerata Noosa National Parkissa. Kävimme sen parkkipaikalla jo aikaisemmin päivällä, mutta alkanut sade ei innostanut meitä lähtemään sen enempää puistoon, joten päädyttiin tosiaan lounaalle kaupunkiin. Noosasta oli muuten harvinaisen vaikea löytää parkkipaikkaa. Kiersimme muiden autojen tapaan letkassa lähes tunnin verran ennenkuin tärppäsi parkin suhteen. 
Sateen (ja hampurilaisten) jälkeen tuumittiin, että kokeillaan nyt kuitenkin vielä uudestaan National Parkia ennen auringonlaskua, koska kuultiin, että siellä voi nähdä koaloita. Ja onneksi mentiin! Nimittäin heti sisääntulon kohdalla olevan infopisteen tauluun oli käsin kirjoitettu sen päiväiset koala havainnot. Innostuin asiasta niin, että infopisteen työntekijät vahvistivat havainnon ja kertoivat että vielä noin 15 minuuttia sitten kaksi koalaa oli ollut puissa Tea Tree Bayn kohdalla. Minusta oli kivaa, että he kertoivat suoraan sijainnin ja että kaikki voivat ilmoittaa koalahavainnoistaan ja jakaa ilouutista.






Saavuttiin aika täydellisen auringonlaskun aikaan puistoon, ja nähtiin matkalla myös yhdet hääkuvaukset. Oijoi mikä maisema ikuistui tämän parin hääalbumiin.

Noosa National Parkin kävelyreitti (joita on useita erivärisiä reittejä, me kävelimme sinistä pitkin) oli hyvin leppoisa ja helppokulkuinen. Sinistä kävelyreittiä ei hirveän pitkään tarvinnut edes kävellä, kun saavuimme jo Tea Tree Bayhin, jossa näimmekin että muutama turisti siellä katseli ylöspäin puiden latvoihin. Siellä oli siis pakko olla koaloita! Ja niinhän siellä olikin, kaksi karvapalleroista korkealla korkealla puiden oksilla.


Koaloita oli itseasiassa tosi vaikea edes erottaa puiden oksien seasta, olivat todella korkealla itsensä kavunneet ja vielä kun kamerassani ei ole kunnollista linssiä, jolla oisin saanut tarkkoja lähäreitä, niin nyt on tyytyminen näihin photarilla suurennettuihin kuviin, joista nyt juuri ja juuri erottaa nuo söpöt pallerot.




Tämä viimeinen kuva onkin sitten vähän surullisempi tapaus. Kuvassa on Harrold-koalan muistoksi tehty patsas. Harrold-koala menehtyi koiran hyökkäykseen puistossa ja tästä syystä koirat ovat ehdottomasti kiellettyjä kaikkialla luonnonpuistossa.

Noosa osoittautuikin ainoaksi paikaksi jossa näimme koaloita Australiassa, koska halusimme nähdä niitä vapaana luonnossa. Vaikka näimmekin koalat vähän kauempaa (korkeammalta), niin oli silti uskomattoman siistiä nähdä noita meille harvinaisia eläimiä. Ihania!


Eng // Noosa is the place where we saw two free koalas in the National Park. Priceless.

----------------
Majoitus:
Nambour Lodge Motel, 1 yö, 80 eur

Surfers Paradise, really?

Surfers Paradise... Tämän kaupungin nimeä olen mutustellut mielessäni vuosikaudet! Sain aikoinaan veljeltäni täältä HRC:n topinkin Surfers Paradisen tekstillä. Olin muodostanut päässäni tästä maailman täydellisimmän paikan. Unelmien surffiparatiisin. Mutta mitenkä kävi?
Olisiko pitänyt uskoa, kun Byron Bayssa matkatoimistojen nuoret tyypit sanoo, että ajakaa vain päiväseltään ohitse. Älkää jääkö yöksi. Paikka on liian turistinen, liian rakennettu, liian sitä ja tätä. Ei, en suostunut uskomaan asiaa, vaan haluttiin nähdä ja todeta asia itse. Kuulin myös samana päivänä Byron Bayssa italialaiselta uudelta kaveriltani, joka oli juuri vieraillut täällä että ei pitänyt paikasta lainkaan. Rannallekin paistaa aurinko vain kello kolmeen saakka, koska talot on rakennettu niin kiinni ja korkealle. Siltikin, haluttiin nähdä paikka ja todeta samat sanat itse. Valitettavasti. Tästä paikasta on paratiisi kaukana, mutta toimiihan tämä tälläisenä resort mini-Vegasina.




Parasta meidän Surfers Paradisessa oli meidän hotellihuone, joka oli varmaan yli 60 neliötä, usealla eri huoneella ja isolla partsilla, jonne ei tietenkään paistanut aurinko. Kuten ei paistanut meidän uima-altaseenkaan muutamaa hetkeä lukuunottamatta. Täällä kelpasi kyllä olla ja toipua edellisen päivän surffauksestani, jonka jäljiltä oli ns. lihakset "vähän" kipeenä.

Surfers Paradisessa on myöskin paljon kauppoja, eli shoppailut onnistuu täälläkin (jos laukussa on tilaa). Lisäksi nälkääkään ei täällä tarvitse nähdä, ravintoloita ja huvituksia löytyy meilkein joka nurkalta. Keskusta sijoittuu kuitenkin rannan Esplanadin Orchid Avenuelle ja Cavill Avenuelle.



Toisena päivänä mentiin innoissamme rannalle auringonottoon, mutta eihän siitä tullut mitään kun rannalla tuuli niin lujasti, jonka johdosta hiekkaa lenteli kasvoille ja pyyhkeille koko ajan. Ei ollut sen arvoista. Ranta oli muutenkin aika autio, muutamaa auringonpalvojaa ja uimaria lukuunottamatta. Surffareitakaan ei nähty kuin muutama. Ilmeisesti paikka on ennen ollutkin surffareiden paratiisi, mutta olisiko käynyt niin, että he ovat siirtyneet väljemmille vesille...

Ei, en minä vihannut tätä paikkaa. Petyin vaan ja pahasti. Varsinkin, kun saapuu itselleen täydellisestä paikasta kuten Byron Bay oli, ero on niin räikeä, että harmittaa... Siispä, jos saan ohjeistaa, niin usko paikallisia hyviä tyyppejä ja aja Surfers Paradisen ohitse päiväseltään. Ellet sitten halua suht edukkaasti upeaa huonetta jostain resortista ja vaan chillata. Mutta kauhean persoonallinen paikka tämä ei ole, enää.


Eng // Surfers Paradise wasn´t paradise at all. Big disappointmet, unfortunately.

----------------
Majoitus:
Australis Sovereign Hotel, 2 yötä, 137 eur

Surffikylä nimeltä Byron Bay

Kun saimme Brisbanesta vuokra-auton allemme, suuntasimme heti aamupäivästä suoraan Gold Coastille ja Byron Bayhin. Ja kukapa olisi uskonut, että kun saavuttaessa intoa puhkuen kiljahtelin jokaisesta nähdystä suffilaudasta, kuten mm. tämän liikkeen edessä, että myös minä muutama päivää myöhemmin olisin laudan päällä surffaamassa. Ei moni. En minäkään, mutta niin siinä vain kävi. Ja onneksi näin kävi. Byron Baysta tuli paikka, jossa minä surffasin (ja jutun siitä riemusta voit muuten lukea täältä).



 
Byron Bay on siis todellinen surffimekka. Billabongin, Roxyn, Rip Curlin, Quicksilverin ja monien muiden surffimerkkien liikkeet pursuivat rantavaatteita ja surffilaudan pystyi vuokraamaan melkein mistä tahansa. Mutta mitä ihmettä, rannalla oli uintikielto lähes kaikkialla? Kyllä, sillä Byron Bayn rannalla on usein hyvin vahvoja virtauksia ja voit uida vain tarkoin merkittyjen lippujen alueella, jossa myös hengenpelastaja päivystää. Suurin osa rannoista on pyhitetty pelkästään surffareille.

Jo heti ensi sekuntilta tykästyin kyllä tähän paikkaan ja yritettiinkin heti saada lisävuorokausia bookattua meidän majoituksesta, mutta hinnat olivat aivan liian mehukkaita, eikä oikein muita vaihtoehtojakaan ollut tarjolla, niin jouduttiin tyytymään vain pariin yöhön täällä, joka raastaa vieläkin sydäntäni, sillä täällä jos missä olisin viihtynyt viikko tolkulla. Onneksi otettiin kuitenkin kaikki irti tästä surffiparatiisista tehokkaasti. Heti ensimmäisenä päivänä reippailtiin katsomaan tuota, alla olevassa kuvassa olevaa, majakkaa ja sen kulmilla olevaa Australian mantereen itäisintä kohtaa.




Parin tunnin rantalenkki näissä maisemissa oli ihan huikea (ja kuuma ja hikinen, puuuh). Gold Coastilla tarkenee! Ja täällä näkee usein kuulemma delfiinejäkin. Meitä ei onni lykästänyt niiden suhteen, mutta maisemat ja surffarit korvasivat asian oikein hyvin.
Tämä 1901 rakennettu majakka seisoo upeasti Australian itäisimmällä kärjellä. Ja täytyypä sanoa, että jonkun sortin majakka-fanius minussakin alkoi nostaa päätään tämän nähtyään. Aivan upea!


Byron Bay oli tosiaan hyvin pieni kylänen, jossa kaupat menivät todella aikaisin kiinni. Ruokaravintoloita ja hotelleja oli paljon ja kylän rytmi tuntui menevän niin, että päivät notkutaan rannalla, josta siirrytään auringonlaskettua ravintoloihin. Niin rento paikka, että voisin yksistään lentää tänne lomailemaan ja jatkamaan orastavaa surffiharrastustani. Peace.

 
Eng // I absolutely loved Byron Bay. I only wish I could have stayed there longer.

---------------
Majoitus:
Glen Villa Resort, 2 yötä, 172 eur


Fiji-style

Ooohlalalaaa! Me lennetään kohta Fidzille. Lennosta en niinkään ole innoissani (toivottavasti kaikki menee hyvin), mutta olen innoissani siitä että pääsen näkemään ja kokemaan yhden tälläisistä saarista kuten nyt esimerkiksi Fidzi. Nämä on sellaisia kohteita, joista vain unelmoidaan. Minä ainakin. Joten on välistä vähän nipistettävä itseään, jotta tajuaa että me nyt oikeesti ollaan matkalla tuonne... Paratiisiin.



Nämä kuvat on räpsäisty Aucklandissa, erään ihanan kahvilan aamupalapöydästä, jossa lojui paikallisen sanomalehden viikonloppuliite, näemmä matkailuteemainen sellainen. Osui ja upposi, täytyy sanoa. Voiko Fidzillä olla juuri tälläistä? No, kohtahan se nähdään, vai onko siellä ruudun toisella puolella kenties joku, joka voisi varmistaa tämän mielikuvan todeksi?

Palataan seuraavan kerran linjoille siis näistä maisemista, jos suppilaudan päältä maltan (ja jos saarelta löytyy yhtään nettiliittymää?). Toisaalta, eipä tuo kai haitaksi olisi, jos pitäisi reilun viikon mittaisen blogitauon. Olisko se mielestänne ihan ookoo? Yritän ajastaa muutamia postauksia tänne valmiiksi, joten aamuisin suomenaikaa teitä saattaa odotella täällä aina uusi postaus. 

Terkkuleita sinne Suomeen. Se on jo huhtikuu pitkällä!


Eng // Can´t wait to see Fiji. It´s been on my bucket list forever.

Hello Brisbane!

Saavuimme Brisbaneen junalla Sydneysta (ja nähtiin muuten toistaiseksi ainoat kengurut mitä ollaan nähty täällä niin junan ikkunasta). Yli 13 tuntinen juna/bussimatka on ihan oma tarinansa, mutta ajateltiin tosiaan reissata näiden kaupunkien välinen (reipas 1200 kilometrin) matka julkisilla, oman auton tai lentämisen sijaan. Vuokra-auton otimme käyttöömme vasta parin päivän Brisbanessa olon jälkeen ja täytyypä sanoa että pari päivää tässä kaupungissa on ihan passeli aika.

Itse kaupungissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotain sieltä vaan puuttuu... Ja varsinkin kun saapui Sydneysta, niin pelimerkit oli aika vähissä... Meidän olomme aikana myös satoi paljon ja useasti. Onneksi hostellimme oli aivan keskustassa ja lähes kaikkialle pääsi kävelemään katoksien alla. Kävimme täällä mm. leffoissa, syötiin jätskiä ja muita herkkuja ja höllättiin muutenkin, kun ei oikein keksitty varsinaista tekemissä tässä kaupungissa.



Keskustan alue on aika pieni ja helposti käveltävissä ympäriinsä. Pääostoskadut sijaitsevat Edward Streetillä ja Queen St Mallilla. Shoppailtavaahan täältä(kin) olisi löytynyt vaika millä mitalla, mutta laukun koko pistää kokoajan stoppia kaikille shoppailuhaaveille...
Ympäri kaupunkia voit liikkua kätevästi myös jokea pitkin, paikallisveneellä, vain parilla taalalla. Niin mekin teimme. Otimme veneen Riversidesta ja huruttelimme sillä South Bankiin, joka on keskustan lisäksi ikäänkuin toinen keskusta, joen toisella puolella vain. South Bankista löytyy mm. maailmanpyörä ja keinotekoinen beachi. Kyllä!




Minusta on hassua, että jos kaupungissa ei ole hiekkarantaa, se rakennetaan. Siis no hei, miksipä ei? Eihän tämä ranta nyt yhtään hullummalta näyttänyt (tummia pilviä lukuunottamatta). Rannalla päivysti myös ihka oikea rantavahtikin.


Brisbanea miettiville vinkkaan että joo, kyllä täällä päivän pari viettää, mutta en pidempää visiittiä tänne tekisi. Moni käy myös tankkaamassa täällä, isossa kaupungissa, matkalla pohjoiseen ja Valliriutoille sillä Brisbanen jälkeen kaupungit pienenevät ja ehkäpä hintataso hieman kallistuu.


Eng // Brisbane was pretty okay but the wow-factor was definitely missing. Too bad. Still we had a good time and got to relax there.

--------------
Majoitus:
Base Brisbane Embassy - Hostel, 3 yötä, 161 eur