Sailing Australia, osa1: Whitehaven Beach

Meidän extempore ideasta lähtenyt purjehdusretki alkoi yhtenä tiistai-iltana Airlie Beachin satamasta auringon laskettua jo mailleen. Olikin hieman ihmeellistä, että astelimme laivaan pimeän tullen ja että vene lähti samoin tein purjehtimaan vielä ensimmäiseen kohteeseen, suojaiseen poukamaan, jossa yöpyisimme. Sieltä on kuulemma upea herätä uuteen aamuun, ja en epäillyt asiaa yhtään. Sen sijaan epäilin ja pelkäsin kisakuntoani, että kestänkö 3:n vuorokauden mittaisen purjehduksen kunnialla, ilman merisairauksia.
Ensimmäisenä iltana vene ei onneksi liiemmin keikuttanut, mutta kyllä minulle hieman paha olo tuli ja ennätinkin jo ajattelemaan, että tässäkö tämä nyt oli. Miten ihmeessä selviän loppuun saakka? Mutta onneksi hyvä muonitus piti ajatukset toisaalla ja itselläni ainakin ruoka ja suolainen auttaa aina pieneen matkapahoinvointiin. 
Ensimmäisen illan nopean tutustumisen jälkeen laiva tuntui vielä vähän vieraalta ja meidän pieni hyttimme todella pieneltä ja himpun verran ankealta ja muistan tökerösti sanoneenikin nukkumaan mentäessä, että tokihan tämän rahan olisi voinut laittaa vaikka Karibian risteilyynkin ja kunnon hyttiin. Meillä kuitenkin oli laivan ainoita kahden hengen hyttejä, että saatiin olla ihan omissa oloissamme, mutta eittämättä laivan ikä näkyi kaikkialla. Laivan yleisimmät hyttityypit ovat neljän hengen hyttejä ja saatat siis yöpyä soolo tai parimatkustajana vallan tuntemattomien henkilöiden kanssa samassa hytissä, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Varasimme oman purjehduksen niin myöhään, että siitäkin syystä tuo kahden hengen hytti oli harvoja ja ainoita vaihtoehtoja.

Pakko kertoa myös muutamalla sanalla itse kaunottaresta, purjeveneestämme. Solway Lass on todellinen maailmanmatkaaja. Vene on nimittäin rakennettu jo vuonna 1902 hollantilaisten toimesta ja saksalaisesta teräksestä yli sata vuotta sitten ja ompa laiva seilannut Itämerelläkin. Laiva on palvellut myös molemmissa maailmansodissa, sekä myös mm. jäänmurtajana uransa aikana. Ja monen mielenkiintoisen mutkan kautta lopulta päätynyt seilaamaan Australian itärannikon Whitsundaysin alueelle.





Kapteeni ei todellakaan valehdellut, kun sanoi että ensimmäisenä aamuna on upeaa herätä ja nousta laivan kannelle katselemaan maisemia. Itselleni pieneksi shokiksi muodostui kuitenkin se, että aamiainen tarjoiltiin jo kello seitsemän! (kyllä, tämä on huutomerkin paikka). No, eihän se auttanut kuin kömpiä vain hytin yläsängyltä alas ja ylös yläkannelle aamupalalle. Ensimmäinen kohteemme purjehduksella tulisi olemaan kuvankaunis paikka nimeltä Whitehaven Beach. Tätä olin odottanut jo etukäteen! Ainut vain, että taivaalle kerääntyi pahaenteisesti hieman tummia pilviä...




Purjehduksella homma toimii siten, että laivalta kuskataan jokainen matkustaja kumiveneellä perille kohteeseen ja liikuimme perillä yhdessä isossa ryhmässä Whitehaven Beachillä, joka on luonnonsuojelupuisto. Ensiksi kävimme ihailemassa maisemia korkeammalta näköalatasanteelta, josta sitten siirryimme alas rannalle. Rannan hiekka on muuten kuulemma niin hienojakoista, että tänne on hyvä ottaa mukaan kultakorunsa ja kiillottaa ne samalla hiekassa.
Tuossa hyppykuvani takana näkyvässä poukamassa näkee usein myös rauskuja sekä toisinaan myös pieniä haita.



Erikoista tässä valkoisessa hiekkaparatiisissa on se, että mereen ei ole mitään asiaa ilman märkäpukua. Siispä jokaiselle meistä annettiin laivan puolesta kokovartalomärkäpuku. Meressä on kuulemma sen verran meduusoita, että laivayhtiö ei halua ottaa yhtään riskiä asian suhteen. No hitsi, minkäs teet. Oli vain toteltava ja puettava päällensä tuo hassun näköinen jumppapuku.
Mieheni ennätti ensimmäiseksi veteen märkäpukunsa kanssa ja näkikin jalkojen juuressa pienen Lemon Sharkin (sitruunahai) poikasen. Minäkin ennätin perästä märkäpukuni kanssa kahlaamaan veteen ja nähtiinkin aivan uskomaton määrä rauskuja siellä täällä uiskentelemassa. Askeleitaan piti hieman varoa vedessä, sillä rauskat makoilivat pohjassa ja luikahtivat aina uida tiehensä meidän lähestyessä. Oli kyllä huikeaa nähdä niin paljon rauskuja ja osa oli vielä aika isojakin... Tässä vaiheessa tuo märkäpukukaan ei enää niin harmittanut. Turvallisuus ennenkaikkea.

Laivalle saavuttaessa meitä odotti aina jotain herkkuja ja pientä suolaista valmiina ja suihkuvuorot (suihkuja oli kaksi naisille ja kaksi miehille) soljuivat leppoisasti. En kertaakaan joutunut jonottamaan suihkua, mutta toisaalta, suihkuvuoro kesti noin kaksi minuuttia mieheen, joten siinä ajassa ei juuri jonoa ennätäkään muodostumaan. 
Tarjoilujen puolesta meistä pidettiin kyllä erinomaista huolta ja myös kasvissyöjät huomioitiin erinomaisesti. Me spesiaalivieraat (kuten kokki meistä sanontaa käytti) saatiin aina hakea omat ruuat keittiönluukulta ja oltiinkin aina santsikierrosta hakemassa, niin hyviä sapuskoja pojat meille siellä kokkaili.


Ensimmäisenä iltana emme nähneetkään vielä laivalla auringonlaskua, koska lähtömme oli niin myöhään. Mutta toisena iltana päästiin kokemaan miten huikea auringonlasku onkaan merillä oltaessa. Toki tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa pienessä veneessä ollessa, siinä on omat juttunsa, kun jokainen haluaa olla laivan keulassa ihailemassa auringonlaskua. Mutta täytyy sanoa, että hyvin äkkiä tälläinen ryhmä alkaa hitsautua yhteen ja ensimmäisen illan fiilikset laivan hytin ahtaudesta ja pienestä meripahoinvoinnista onneksi karisivat ja aloin itsekin oikeasti nauttimaan merillä olosta.

Julkaisen tämän purjehdusretken jutut parissa eri osiossa. Nähtiin ja koettiin nimittäin niin paljon ja huikeita juttuja, että muuten tämä postaus venyisi kilometrin mittaiseksi. Jatkoa siis tulossa...

Ovatko muut olleet vastaavanlaisella purjehdusretkellä?


Eng // We went to sailing for 4 days in Whitsundays, Australia.

----------------
Majoitus:
Solway Lass purjehdus, 2 hengen hytti, 3 yötä, 440 eur (hlö)

6 kommenttia

  1. Vau, mikä kokemus! Näyttää ihan supermielenkiintoiselta laivalta, vaikka tietysti vanhat puitteet vähän laskee ehkä elämystä.. Tosin onpahan ainakin autenttista, heh.

    Ja en kyllä osaa ees kuvitella sitä fiilistä, mikä on kun herää ja nousee kannelle ja yhtäkkiä onkin paratiisissa. Varmasti ikimuistoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purjehdus näissä maisemissa oli kyllä huikea kokemus! Ja vanhaan laivaan vanhoine juttuineen tottui onneksi nopeasti ja siitä tuli erittäin mieluista paikka, vähän kuin koti niiden päivien ajaksi :) Vähän jopa kaipaan takaisin tuonne... Ikimuistoinen reissu ehdottomasti :)

      Poista
  2. Oooh, Whitsundays ja Solway Lass! Tuo samainen purjehdusreissu mekin tehtiin reilu pari vuotta sitten, ja kokemus nousee kirkkaasti ikimuistoisempien matkakokemusten joukkoon! Me tykätään rakentaa pesä ahtaisiin paikkoihin (!), joten pikkuruinen kahden hengen hytti oli meille ainoastaan viihtyisä ja kotoisa =). Me muuten hieman uhmattiin tuota märkäpukuohjetta Whitehaven Beachillä, vaikka kyllä meduusavaara lienee syytä ottaa ihan tosissaan…

    Täältä voi lukea meidän Whitsundays-reissusta, juttu on vielä vanhan blogin puolella (jos et tykkää huonoa linkkauksesta): http://cocoaetsimassa.blogspot.fi/2012/11/tuulta-purjeisiin-ja-keula-kohti.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mooooi, voi vitsi mitä kuvia sulla oli blogissa teidän purjehduksesta! Tuttuja maisemia ja tuttu laiva tosiaan, mutta miehistö luonnollisesti muuttunut jo tässä ajassa. Yhteistä kuitenkin lienet se, että meilläkin se oli todella mukava :)

      Nooh, meillä oli yleisön paine että jokaisen täytyi laittaa tuo märkäpuku päälle ja sitten kun se oli päällä, niin ei se enää haitannut menoa. Mutta eihän se päällä nyt mitään hotteja kuvia saa kyllä ;)))

      Ihanaa ja hassua tosiaan että muitakin suomalaisia on ollut samaisella laivalla. Ja voin kyllä yhtyä suosittelijoiden joukkoon - oli aivan huikea kokemus!

      Poista
  3. Muistan kun aikoinaan juuri Arnan ja Arton kuvia ihastelin ja nyt näitä teidän. Whitsundays on ehdottomasti paikka minkä vielä haluan kokea! Mukavaa, että onnistuit nauttimaan reissusta ja se tuossa hyppykuvassa näkyykin kyllä päällimmäisenä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso suositus Whitsundaysille ja tosiaan hassua että ollaan oltu tasan samalla laivalla :) Sulle se on siis tuttu meidän kummankin kautta ;) Onneksi tosiaan merisairaus ei ottanut valtaansa ja sain nauttia purjehdusretkestä täysillä! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!