Takaisin rannalle ja Koh Lantalle!

Nyt tulee viimein jatkoa tähän tammikuun alun pikaiseen Koh Lanta postaukseen. Päivät ja arki vaan vierivät niin nopeasti eteenpäin täällä koto suomessa, joten ihan kauhukseni tajusin että reissun loppusuoralta (viikko Lantalla ja useampi päivä Bangkokissa) ovat vielä ihan purkamatta tänne blogiin. Toivottavasti jaksatte kuitenkin vielä reissata matkassa!


 
Saavuimme Koh Lantalle siis pieneltä Koh Mookin saarelta. Meno oli toki jo erilaista, koska Lanta on iso saari, toisin kuin pienen pieni Mook. Meidän hotellin varaus Lantalla jäi todella viime tippaan, ja saatiinkin oikeasti melkein saaren viimeinen hotelli, koska majoituimme siellä uuden vuoden molemmin puolin. Long Beachiä paljoa etelämmäksi emme myöskään halunneet, sillä Lantalla kerran olleena, saaren eteläpuolella ei hirveästi enää mitään tapahdu. Mopon vuokraus on se popein juttu, jolla nähdä saarta ja sitä olimme alustavasti suunnitelleetkin MUTTA. Thaimaassa aikaisemminkin olleena ja varsinkin Koh Samuilla, on lähes 50-50 mahdollisuus saada "Koh Samui tattoo", eli kaatua ja saada hyvät arvet muistoksi mopoilusta. Lantalla oletin tilanteen olevan turvallisempi, koska tiet ovat isompia ja suorempia, mutta todella kun saavuimme meidän hotellille, vastaamme tuli ensimmäisenä yksi Aussi pariskunta päästä varpaisiin paketissa kainalosauvoilla linkaten. Ei tarvinnut kuin kysyä että mopokolari? ja vastaus oli nyökytys. Voi niitä poloisia miten olivat raasun näköisiä ja samalla se näky sinetöi meidän mopoilu haaveet. Nössöltähän se kuulostaa, mutta ajattelin olla pilaamatta loppulomaani ja tulla raajoineni takaisin kotiinkin. Olin myös erittäin happy ihan vaan rannalla makoiluun ja jos tarvetta oli mennä jonnekin, otimme allemme tuk tukin. Simple as that! :) Viikon aikana tuosta Aussipariskunnasta tuli meille hyviä juttukavereita ja keskustelimmekin paljon maailmasta ja matkailusta yhdessä aina hotellin aulassa. Hahahaha, ja mikä hassuinta - pakko kehua kertoa - tämä pariskunta oli aivan sitä mieltä että olemme maksimissaan kakskytkuusivuotiaita! Voi taivas tuollaisia kuulee nykyisin hyvin hyvin harvoin, ja onko se edes hyvä asia kuulla kolkytplus vuotiaana? Tai voihan siinä olla sekin, että he eivät vaan voineet uskoa että fossiilitkin reissaa, hahaha... Oikeasti lopulta se aussi mies pähkäili että kaipa sitten pimeät ja kylmät pohjolan talvet pitävät teidät nuoren näköisenä. No kaippa sitten ja tottahan se osittain onkin, että liiallinen altistuminen auringon valolle toki vanhentaa. Hehh, kaikkea sitä kuulee. Ja niin, tämä mukava pariskunta itse oli juuri sen kaksikymmentä ja kuusi vuotta.

Koh Lantalla vain rentoiltiin, päivät soljuivat rannalla (enimmäkseen Relax Bayssa), syötiin todella hyvin (Castaway oli yksi mun suosikeista), kokkauskursseja suunniteltiin, vierailtiin jooga-studiolla, katseltiin länkkäreiden koirien ulkoilutusta eräästä koirien hoitokodista, mutta tiedä sitten johtuiko meidän kahdesta edellisestä saarikohteestamme (Lipestä ja Mookista), mutta emme saaneet aikaiseksi mentyä haluamallemme kokkauskurssille, emme ulkoiluttaneet koiria, eikä kierretty saarta mopolla, emmekä menneet sukeltamaan. Emme tehneet juuri mitään mitä emme jaksaneet. Keho oli vieläkin pienien saarien jälkeen aika Zen-tilassa, ja mikäpäs siinä ollessa kun näkymät beachillä olivat tätä luokkaa.





Vuoden vaihtumista jaksoimme sentään juhlia, ja alkudrinksut kippisteltiin Castaway hotellin rantabaarissa josta jatkoimme tuk tukin viemänä saaren pohjoispäähän Ozone baariin jossa olikin sitten bileet! Oli huikeaa laskea vuoden vaihtumista varpaat hiekassa lämpimässä ilmastossa ja ihailla huikeaa rakettishowta. Kymmenet ja taas kymmenet henkilöt lähettivät taivaalle "onnenlyhtyjä" ja tekivät toivomuksia samalla, mutta vaikka kuinka olisin itsekin halunnut lyhdyn lähettää niin en sitä tehnyt, koska nuo lyhdyt metalliosineen päätyvät lopulta mereen ja siellä meressä on ihan tarpeeksi jo moskaa. Mutta en kritisoi lyhtyjen lähettäjiä, nehän näyttivät aivan upeilta taivaalla. Ja se onnen tunne oli huiman näköistä kun perheet saivat lyhtynsä ilmaan. Adoptoin muutaman lyhdyn ja siinä siivellä tein toivomuksia, älkää nyt kertoko kenellekään.
Koh Lanta esittäytyy mielestäni monesti hyvin rauhallisena saarena, mutta Ozonen baarin lähettyvillä oli useita rantabaareja rinta rinnan josta kyllä bileet tarvittaessa löytää.












4 kommenttia

  1. Hei, tämä oli vallan loistava postaus! Juuri eilen kartan kanssa tihrustelin saaria ja mietin onko reitti KOh Lipe - Tarutao -Koh Mook - Lanta mahdollista toteuttaa kun Lantasta olisi taas mahdollista lentää Bangkokiin. Oliko teillä jonkinlainen ferry+lento takaisin pääkaupunkiin?

    Itse en osaa edes ajaa mopoa, mutta meidän piti nyt Taolla vuokrata semmoinen poikakaverin ajettavaksi, ne kaikki teipatut ihmiset sekä kännissä ajavat länkkärit saivat kyllä muuttamaan meidän mielen ja vuokraaminen jäi. Lanta taitaa olla helpoin paikka "harjoitella" mopoilua kun saari on niin tasainen, mutta pitää vielä katsoa uskaltaako sitä sittenkään. Toisaalta tuntuu tyhmältä vaarantaa oma henki/loppuaika täällä sillä, että pääsee itse päristelemään kun voi yhtähyvin ottaa juurikin sen tuktukin alle jos haluaa mennä käymään jossain.

    Ja aivan mahtavia kuvia! Näyttääpäs Lanta paljon kauniimmalta kuin omissa mielikuvissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Kat! Hienoa kuulla, että sattui juuri hyvään saumaan tämä reissuvinkki :) Reittisi kuulostaa oikein toteuttamiskelpoiselta. Lipellä olimme itse jopa 8 päivää, ja siltikin oltaisiin voitu olla pidempään. Tarutao jäi edelleen käymättä, kun ei edes päiväreissulle sinne maltettu Lipeltä lähteä :) Oi että kivaa että pääset reissuun sinne! Koh Lantalta pääsee Krabin lentokentälle minibusseilla. Taisi maksaa meidän hotellilta 300 batia mieheen. Reitti menee parin lossin läpi, ja kestää noin 2,5-3 tuntia. Krabin lentokenttä on todella pieni, joten sinne ei tarvitse huimia aikoja aikaa jättää, mutta kuitenkin niin että varaa hyvin aikaa bussimatkalle kun lossijonoista ei koskaan tiedä. Ja siis meillä oli AirAsian lennot Krabilta Bangkokiin. Maakuljetus hoidettiin itse, ja niitä saa mistä vain bookattua :)
      Klong Dao ja Long beach on jees rantoja, tosin aika turistico. Mutta tosiaan tuon Relax bayn hotellin ranta oli rauhallisempi, mutta sielläkin laskuveden aikaan merenalta tulee aikamoiset kivet ja moskat esille. Mutta nämä kaikki kuvat ovat sieltä. Loistavaa reissua!

      Poista
  2. Mää en oo kyllä ikinä tajunnut sitä että länkkäriturret vetelee skoottereilla pitkin Kaakkois-Aasian katuja. Jo liikennekulttuuri on niin erilaista, että siinä olis hädissään autollaki, mutta että vielä skoden selässä jalat paljaina! Autolla ajaminen Libanonissa oli mulle ihan tarpeeksi jännittävää, joten jätän suosiolla nuo haastavamman liikenneolot muiden skootterikuskien huoleksi. Ihan hullua!

    Ja valtavat pisteet sulle tuosta, että skippasit lyhtyjen lähettelyn! Mää oonki aina miettiny että mihin ne lopulta päätyy, ja vastaus tuntuu tietysti nyt aika itsestäänselvältä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nyt reps* Länkkäriturret! tirskkkk :))) Ihana kommentti ja kyllä joo, juuri näin. Länkkärin pahin vihollinen aasian liikenteessä onkin toinen länkkäri. Paikallisethan osaavat ajaa omassa maassaan. Kiva kuulla, että oot samaa mieltä, että ei tarvitse olla ihan nössö vaikkei haluakaan ajella pitkin vilkkaita teitä vieraassa liikennekulttuurissa, vaan silloin saattaakin olla vaikka vähän viksu ;) Hihhh... :) Rispektii kaikille noissa maissa liikenteessä selviäville ja että Libanonissa autolla, kääks :)
      Kiitos kommentista Inka! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!